Bauska, Latvia, 29.5.2016
Aurinko paistaa kuumasti ja taivas on kirkkaan sininen kun ajamme Bauskan keskustaan, jonka halki E67 tie kulkee. Kari ajaa tutulle Statoil huoltoasemalle, jossa monina kertoina olemme tankanneet itsemme ja auton. Nauramme vuosien takaista muistoa kun Suomen lonkerot olivat ilmestyneet huoltoaseman hyllylle ja kuinka joimme iloisina lämmintä lonkeroa.
Ajamme takaisinpäin jonkin matkaa ja käännymme tieltä oikealle vanhojen kunnostamattomien ja useiden tyhjinä, hajoamispisteessä olevien rakennusten reunustamaa katua.
Kirjaudumme sisään hotelliin, maksamme huoneesta 45€ ja jäämme odottamaan emäntää, joka tuo avaimen. Kari ajaa auton takapihalle ison tallinoven kautta, jonka emäntä aukaisee ja lukitsee ja sanoo " no problem ". Hotellin takana terassilla on ravintola ja alhaalla virtaa joki, jossa on ihmisiä uimassa. Ravintolan yhdessä pöydässä istuu iloinen seurue puhuen venäjää, juoden samppanjaa ja nauttien gruusialaisen kokin herkkuja. Teemme samanlaisen valinnan. Aloitan samppanjalla, johon tarjoilija laittaa makean säilyke kirsikan.
Kävelemme pitkin hiljaisia katuja tutkien vanhoja taloja toivoen, että jonain päivänä kauniit persoonalliset talot heräävät uuteen elämään.
Nukahdamme aikaisin. Avonaisesta ikkunasta kuuluu kesäinen lintujen viserrys ja viileä tuulenhenkäys tuntuu silloin tällöin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti